Surkeiden sattumusten sarja

Nyt on jo aika hyvin eilisen illan juhlinnasta selvitty. Harvoin on tullut tanssittua noin antaumuksella :) Ilta alkoi hyvin.  Menin Monan luo etkoille ja laittauduttiin oikeen näteiksi. Ennen luulin, että mä käytän vähän meikkiä, mutta ilmeisesti olin väärässä. Mona on tosin niin luonnonkaunis, ettei se mitään pakkeleita kaipaisikaan;)

Ja kuten aina, se joka alkaa hyvin, loppuu huonosti. Ainakin useimmiten. Mulla oli niin suuret odotukset tätä iltaa koskien ja kaikki meinas mennä pieleen. Ensin Mona unohti henkkarit kotiin ja jouduttiin lähtee hakemaan niitä sen asunnolta. Ei se matka nyt mikään älyttömän pitkä ollut, mut kyllä siihen silti aikaa meni. Kun päästiin sen asunnolle ja se alkoi kaivamaan avaimia kassista, se löysi myös ne henkkarit sieltä eli se oli kantanut niitä koko ajan oikeesti mukana. Tunnelma pääsi vähän laskemaan, mut lähdettiin sit takaisin baaria kohti. Seuraava takaisku sattui kun päästiin vihdoin baariin, tai siis sen ulkopuolelle. Sinne oli melkein kilometrin mittainen jono ja jonotettiin lähemmäs 45min. Kun viimein tuli meidän vuoro astella sisään, niin kello oli niin paljon, että ei enää päästy ilmaiseksi, vaan jouduttiin maksamaan ihan älytön hinta. Ja se jäi kiinni vaan muutamasta minuutista, meidän edellä olevat pääsi vielä ilmaiseksi. Suututti ihan älyttömästi. Onneksi narikka sentään kuulu siihen samaan hintaan.

Baarissa oli alkuun ihan uskomattoman kivaa. Tilattiin muutamat drinkit ja tanssittiin yhdessä. Rakastan kaikenlaisia teemailtoja, niissä on ihan omanlainen tunnelma ja meininki. Yksi asia mitä vihaan on tupakoivat ihmiset ja Monalla on paha tapa pummia muutamat sauhut ventovierailta, jos vaan tilanne sallii. Mona tietää etten tykkää siitä, mut ei se vaan mahda itselleen mitään. Olen jo iloinen siitä ettei Mona polta selvin päin ja vakituisesti. Tällä kertaa Mona valitsi vaan niin väärän ihmisen, jolta pummia, nimittäin yhden mun tutun, joka on pahimman luokan juorukello. Ystävänä aivan ihana ihminen ja mukava, mutta mikään mitä sille sanoo ei pysy kauaa salassa. Tottakai se tunnisti mut ja alkoi kysellä kaikenlaista. Esittelin Monan sille mun työkaverina ja hetken päästä päästiin siitä eroon. Loppuilta meni sitten siihen miten Mona murjotti, koska olin sanonut, että olen sen työkaveri. En oikeesti ymmärrä, mitä mun ois muka pitänyt sanoa? Esitellä se mun salasena tyttöystävänä? Sen jälkeen asiasta olis tiennyt koko universumi. En sitten jaksanu katella Monan murjotusta ja sanoin sille, että lähdetään kotiin. Haettiin pizzat, syötiin ne ja mentiin nukkumaan. Mun iltani, jonka piti olla täydellinen oli siis täysi katastrofi. Aamulla Mona oli taas niin ku mitään ei olisi tapahtunut ja kaikki oli hyvin. Luulen, että alkoholilla saattoi olla jotain tekemistä sen eilisen käytöksen kanssa.

Oon nyt ollu jo pitkään kotona ja Tomia ei näy vieläkään. Se kävi saunailtansa jälkeen nopeesti kotona ja lähti taas jonnekkin. Harmittaa, koska meidän piti tehdä jotain kivaa yhdessä, nyt kun sillä on useampi vapaa peräkkäin. Kai se sieltä kohta alkaa tulemaan, en tykkää soitella sen perään, kun se on kavereiden kanssa. En halua vaikuttaa riippuvaiselta roikkujalta. Jos sitä ei ala tunnin sisällä näkyä, ni on pakko laittaa viestiä. 

Toivottavasti muilla on sujunu viikonlopun alku vähän paremmin ku mulla.