tiistai 6. maaliskuuta 2012

Miksi molemmat?


Monet varmaan ihmettelee, että miksi molemmat ja miksen jättäisi miestäni,  jota kutsun blogissa vaikka Tomiksi. Tahdon parisuhteelta tavallisia asioita, kuten perheen, lapsia ja avioliiton. En tietenkään tarkoita, etten voisi saada näitä asioita Monan kanssa, mutta se tuntuu mutkistavan asioita. Ja kuten jo aikaisemmin mainitsin, rakastan Tomia enkä aio ainakaan näillä näkymin erota. Haluan hänen kanssaan yhteisen tulevaisuusden. Toisaalta en kestäisi myöskään eroa Monasta, koska tiedän ettemme pystyisi olemaan vain ystäviä. Olen tavallaan tullut riippuvaiseksi Monan seurasta, enkä tahdo luopua hänestä.

Tomi tuo elämääni varmuutta ja pysyvyyttä. Hänen kanssaan tiedän aina mitä on tulossa ja mitä odottaa, joka saattaa myös välillä tuntua tylsälle. Hän on myös paljon poissa kotoa ja saattaa käydä välillä pitkillä työmatkoilla. Olen luonteeltani ehkä hieman liiankin läheisriippuvainen ja kaipaan ihmistä kenelle jutella.  Mutta sitten kun Tomi on kotona, muistan taas miksi en halua luopua hänestä. Tomi tuntee minut liian hyvin ja usein aavistaa, jos minulla on huono olla ja tekee kaikkensa saadakseen minut iloiseksi. Tomi on sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut ja tulee toimeen perheeni kanssa, joka ei aina ole niin helppoa :D Ja valehtelisin, jos väittäisin ettei rahalla ole väliä. Tomi on harvinaisen hyväpalkkaisessa työssä ja todennäköisesti ylenee vielä lähi vuosina eli tulevaisuus olisi turvattu aika hyvin.

Monassa on hieman taiteilijan vikaa ja hän keksii aina kaikkea uutta ja mielenkiintoista. Mona on aina valmis kokeilemaan kaikkea uutta ja hänet saa houkuteltua lähes mihin vaan. Mona kaipaa samalla tavalla läheisyyttä kuin minä, mutta luulen että hän saattaa pelätä hieman sitoutumista. Se saattaa olla yksi niistä syistä, miksi hän hyväksyy Tomin. Mona on luonteeltaan todella rento ja iloinen. Voimme jutella melkeeen mistä vaan,  mutta välillä minusta tuntuu, ettei hän ymmärrä täysin mitä minä tunnen. Yksi tärkeimmistä asioista on, että Monalla on minulle aina aikaa. En muista yhtään tilannetta, jolloin Monalle ei olisi sopinut tapaaminen tai hän ei olisi ehtinyt jutella kanssani puhelimessa. Mona on tällä hetkellä työtön erinäisistä syistä, joita en ala luettelemaan ja hänen tulonsa ovat näin ollen tietenkin todella niukat. Hän aikoo kuitenkin hakea töihin ja opiskelemaan, joten eiköhän tilanne siitä vielä parane.

Joskus toivon, että voisin sulauttaa Monan ja Tomin yhteen ja saisin molempien hyvät puolet samaan pakettiin. Miten voin olla näin heikko ja paha ihminen, että pyöritän kahta ihmistä samaan aikaan? Tunnen itseni ahneeksi ja itserakkaaksi, mutta en vaan pysty luopumaan kummastakaan. Pelkään tekeväni väärän valinnan ja katuvani sitä myöhemmin. Eiköhän tämä sekava selittely riitä tälle päivälle :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti