Monet varmaan ihmettelee, että miksi molemmat ja miksen
jättäisi miestäni, jota kutsun blogissa
vaikka Tomiksi. Tahdon parisuhteelta tavallisia asioita, kuten perheen, lapsia
ja avioliiton. En tietenkään tarkoita, etten voisi saada näitä asioita Monan kanssa,
mutta se tuntuu mutkistavan asioita. Ja kuten jo aikaisemmin mainitsin,
rakastan Tomia enkä aio ainakaan näillä näkymin erota. Haluan hänen kanssaan
yhteisen tulevaisuusden. Toisaalta en kestäisi myöskään eroa Monasta, koska
tiedän ettemme pystyisi olemaan vain ystäviä. Olen tavallaan tullut
riippuvaiseksi Monan seurasta, enkä tahdo luopua hänestä.
Tomi tuo elämääni varmuutta ja pysyvyyttä. Hänen kanssaan
tiedän aina mitä on tulossa ja mitä odottaa, joka saattaa myös välillä tuntua
tylsälle. Hän on myös paljon poissa kotoa ja saattaa käydä välillä pitkillä
työmatkoilla. Olen luonteeltani ehkä hieman liiankin läheisriippuvainen ja
kaipaan ihmistä kenelle jutella. Mutta
sitten kun Tomi on kotona, muistan taas miksi en halua luopua hänestä. Tomi
tuntee minut liian hyvin ja usein aavistaa, jos minulla on huono olla ja tekee
kaikkensa saadakseen minut iloiseksi. Tomi on sosiaalinen ja ulospäin
suuntautunut ja tulee toimeen perheeni kanssa, joka ei aina ole niin helppoa :D
Ja valehtelisin, jos väittäisin ettei rahalla ole väliä. Tomi on harvinaisen
hyväpalkkaisessa työssä ja todennäköisesti ylenee vielä lähi vuosina eli
tulevaisuus olisi turvattu aika hyvin.
Monassa on hieman taiteilijan vikaa ja hän keksii aina
kaikkea uutta ja mielenkiintoista. Mona on aina valmis kokeilemaan kaikkea uutta
ja hänet saa houkuteltua lähes mihin vaan. Mona kaipaa samalla tavalla
läheisyyttä kuin minä, mutta luulen että hän saattaa pelätä hieman
sitoutumista. Se saattaa olla yksi niistä syistä, miksi hän hyväksyy Tomin. Mona
on luonteeltaan todella rento ja iloinen. Voimme jutella melkeeen mistä
vaan, mutta välillä minusta tuntuu,
ettei hän ymmärrä täysin mitä minä tunnen. Yksi tärkeimmistä asioista on, että
Monalla on minulle aina aikaa. En muista yhtään tilannetta, jolloin Monalle ei
olisi sopinut tapaaminen tai hän ei olisi ehtinyt jutella kanssani puhelimessa.
Mona on tällä hetkellä työtön erinäisistä syistä, joita en ala luettelemaan ja
hänen tulonsa ovat näin ollen tietenkin todella niukat. Hän aikoo kuitenkin
hakea töihin ja opiskelemaan, joten eiköhän tilanne siitä vielä parane.
Joskus toivon, että voisin sulauttaa Monan ja Tomin yhteen
ja saisin molempien hyvät puolet samaan pakettiin. Miten voin olla näin heikko
ja paha ihminen, että pyöritän kahta ihmistä samaan aikaan? Tunnen itseni
ahneeksi ja itserakkaaksi, mutta en vaan pysty luopumaan kummastakaan. Pelkään
tekeväni väärän valinnan ja katuvani sitä myöhemmin. Eiköhän tämä sekava
selittely riitä tälle päivälle :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti