Itsesääli jatkuu

Tilanne ei ole edennyt mihinkään sitten viime postauksen. Olen kyllä käynyt töissä, mutta sen lisäksi en ole saanut aikaiseksi mitään. Kotiin tulon jälkeen makaan sohvalla television ääressä siihen saakka kun on aika mennä nukkumaan. Ja kun sitten yritän nukkua, en saa unta. Tuntuu, että ajatukseni kiertävät kehää, ja ajateltavaa ja selvitettävää on liikaa.

Välillä ajattelen Monaa. Kaipaan häntä ihan hirveästi. Emme ole nähneet eron jälkeen kertaakaan. Sorruin tosin lähettämään hänelle itkuisen tekstarin, jossa kerroin ikävöiväni häntä ja toivovani, ettei hän tarkoittanut eroa lopulliseksi. Ehdotin myös että tapaisimme ja keskustelisimme. Mona vastasi ettei halua tavata näin pian eron jälkeen, mutta kirjoitti myös kaipaavansa minua ja laittoi perään sydämen. Myönnän, että toiveeni heräsivät, mutta miksei hän sitten halunnut tavata…

Välillä taas mietin Tomia. Hän on edelleen työmatkalla, mutta tulee pian kotiin. En ole juurikaan soitellut hänelle, sillä on niin vaikea kätkeä surullista mielialaa. Olen lähetellyt tekstiviestejä ja kertonut, etten soita koska en halua kerryttää valtavaa puhelinlaskua. Tomikaan ei ole juuri pitänyt yhteyttä omasta aloitteestaan. Tämä on poikkeuksellista häneltä. Väkisinkin mietin, mistä se johtuu. Onko hän tajunnut jotain, vai onko hänellä jotain salattavaa?

Voi kun saisi kaikkeen vastauksen.

Paha ihminen

Anteeksi pitkä postaustauko. En ole kirjoittanut, koska nyt olen niin sekaisin kuin ihminen vaan voi olla. En tiedä mitä tehdä. No, kerron vaan suoraan että minun ja Monan eron jälkeen menin yksin viihteelle, tapasin ennestään tuntemattoman miehen, joka on ilmeisesti aika varakas. Hän tarjosi koko illan ja vei minut lopuksi uskomattoman hienoon hotellihuoneeseensa (hän oli kaupungissa liikematkalla). Päädyin sekavassa mielentilassani hänen kanssaan sänkyyn. Olen nyt siis mokannut oikein kunnolla. Tomi on edelleen työmatkalla enkä ole ottanut yhteyttä Monaan eron jälkeen, joten aikalailla yksin tässä pitää selvitä ja päättää mitä tehdä.

En ilmeisesti ole niin moraalinen ihminen ku olen luullut. Suhdettani Monaan perustelin sillä että Tomilla ei ole minulle kunnolla aikaa, ja sillä että tosissani rakastin Monaa. Eron jälkeen on tosin varmaan normaalia ajautua yhden illan juttuihin, mutta olishan mulla Tomi! Tai siis olisi ja olisi, eihän se kotona ole.

Tunnen syyllisyyttä myös siitä, millaisen ihmisen kanssa päädyin sänkyyn. Mies on naimisissa, kahden lapsen isä ja kolmas lapsi tulossa. Hän kertoi siitä ihan avoimesti, on kuulemma pettänyt vaimoaan usein. Miten voinkin sortua tällaiseen.

Ainakin tiedän, etten ole ainut joka pettää, enkä edes ”pahin mahdollinen” tapaus. Miten joku voikin pettää raskaana olevaa vaimoaan. Luin sitä paitsi lehdestä, että joka kolmas pettää puolisoaan. En silti puolustele tekojani, tällä hetkellä en voi kunnolla ees katsoa peiliin. En tosiaan ansaitse Tomia, enkä olis ansainnut Monaakaan. Olo on vaan niin tyhjä ja yksinäinen ilman Monaa. Tomi sentään vielä on, mutta sekin tuntuu kamalalta että pyöritän sen selän takana tällaista kaksoiselämää. Ja jos Tomi saisi tietää, niin sitten jäisin aivan yksin. Pakko varmistaa että Tomi ei saa mitään ikinä selville. Ehkä voin vielä toipua tästä kaikesta ja olla Tomin kanssa onnellinen.

Kaikki on ohi

Mä en enää tiedä, mitä mun pitäis tehdä. Tomi lähti eilen illalla (Monan kovasti odottamalle) työmatkalle muutamaksi viikoksi. En ymmärrä miten se jaksaa tota matkustamista, mulla ainakin on sellainen olo, että vasta tultiin. Lähdin sitten melkeen samalla oven avauksella katsomaan Monaa ja tarkoitus oli että jäisin ekaa kertaa pitkään aikaan sinne yöksi.

Huomasin heti ku näin Monan, että  joku oli pahasti vialla. Mona ei kattonut mua silmiin ja vaikutti jotenkin kiusaantuneelta. Kun yritin halata se vaan työnsi mut pois sanomatta mitään. Päätin sitten vaan suoraan kysy mikä sitä vaivaa ja onko jotain tapahtunut.

Monan vastaus tuli niin puskista, etten ollu osannu odottaa sitä yhtään. Se jätti mut. En vieläkään täysin pysty käsittämään tätä. Miten se voi tehdä mulle näin?  Kysyin tietenkin miksi ja se selitteli että oli miettinyt asiaa ja tullu siihen tulokseen, että mun ja Tomin kihlaus sit kuitenkin oli sille liikaa. Ja kun kyselin ja tivasin vielä enemmän vastauksia ja syitä, se paljasti ettei sen tapaaminen sen toisen naisnen kanssa ollut jäänyt yhteen kertaan. 

Olin niin vihaninen, kun lähdin sen luota ovet paukkuen. Mutta onko mulla siihen oikeus? Mulla on niin petetty olo, vaikka  itse olen tässä jutussa se joka pettää pahiten. En jaksa tehdä mitään, tai mennä mihinkään. En pysty lopettamaan Monan ajattelemista ja pohdin taukoamatta miten saisin asiat taas niin kuin ne oli. No totuushan on, ettei niitä saa. Vois olla aika sittenkin lähteä hieman nollaamaan.

Monan reaktio uutiseen

No niin, sainpahan kerrottua Monalle mun ja Tomin kihlauksesta. En oikein osaa sanoa olenko tyytyväinen lopputulokseen vai en…

Oltiin Monan luona, ja syötiin Ben & Jerry’s -jätskiä, Monan lempimakua, jota olin tuonut mukanani. Olin ihan hirveän jännittynyt kun kerroin asiasta, ja se tuli sitten silleen töksähtäen. Mona oli todella yllättynyt, mutta onnitteli tietenkin, ja sanoi olevansa onnellinen puolestani. Uskaltauduin kysymään että vaikuttaako asia hänen mielipiteeseensä meistä ja tästä salasuhteesta, ja hän sanoi että ei vaikuta. Kaikki siinä mielessä hyvin siis.

Jotenkin ilmapiiri kuitenkin muuttui kun olin kertonut asiasta. Vai kuvittelinko vain? En ole varma. Mona vaikutti hiljaiselta ja vähän kiusaantuneelta, ja tunnelma latistui pahasti. Lähdin siitä sitten aika nopeasti kotiin, missä tilanne ei yhtään helpottanut, sillä Tomi oli koko illan poissa ja jouduin pohtimaan asiaa yksikseni. En ole nähnyt Monaa uudestaan, joten en vielä tiedä onko asia seuraavalla kerralla jo unohdettu. Pitäisi järjestää seuraava tapaaminen.

Pakko mainita, että olen hiukan hämmentynyt blogin viime päivien kävijämääristä, jotka ovat arviolta kymmenkertaistuneet. Ilmeisesti blogini on otettu esille jollain keskustelupalstalla. Ei siinä mitään, mutta vähän hämmentävää se on. Tervetuloa vaan lukemaan, kaikki uudet lukijat ja vierailijat!

Pieni päivitys

Iltaa!

Sellaista asiaa vaan, että poistin matkakuvapostauksen kokonaan. Tomi on julkaissut meidän matkakuvia netissä, ja niissä taisi olla mukana sellaisia mitä julkaisin täällä, vaikka luulin poistaneeni ne Tomin koneelta. En halua ottaa pienintäkään riskiä, joten valitettavasti kuvia ei enää näe.

Jälleennäkeminen Monan kanssa

Kävin tapaamassa Monaa ekaa kertaa matkan jälkeen. Voin kertoa että se oli ihanaa! Kauhea ikävä oli ehtinyt tulla. Ja sain annettua tuliaiset, joista Mona todellakin tykkäsi. Tunnen hänet selkeästi hyvin :) Ilmakin oli mitä kaunein, joten lähdimme kävelemään joen varteen ja samalla kerroin  matkakuulumisia.

Mona vaikutti olevan iloinen puolestani, kun kerroin kuinka ihanaa Tomin kanssa oli. Siinä olisi ollut täydellinen tilaisuus kertoa kihlauksesta, mutta en kertonut. Olin jo päättänyt olla kertomatta, enkä olisi edes tiennyt miten saisin asian sanotuksi. Meillä oli niin mukava ja romanttinen löhöilyiltapäivä yhdessä, etten halunnut pilata sitä. Kaipa mun on jossain vaiheessa kerrottava asiasta.

we<3it.com

Yksi syy siihen miksi en kertonut kihlauksesta on se, että Monalla oli omaakin tunnustettavaa. Sillä oli matkan aikana ollut yhden illan juttu. Onhan Monalla siihen oikeus, mutta silti se kertoi asiasta silleen häpeillen ja oli pahoillaan. Myönnän olevani hiukan mustasukkainen, mutta en voi puhua siitä ääneen, vaikka mieli tekisi, sillä itse olen Tomin kanssa.

Tässä blogissa voin kuitenkin myöntää että mulla on vähän paha mieli. Monalla saa olla muitakin, kunhan mä oon ainut jonka kanssa se on tavallaan yhdessä. Mutta tällä kertaa se yhden illan juttu oli sellaisen naisen kanssa jonka tunnen. Tai tiedän pikemminkin, me ei olla varsinaisesti ystäviä. Hän on tuttu eräästä koulusta. Nyt on kurja olo, koska tunnen alemmuuden tunnetta :( Mietin väkisinkin, olisiko Mona mieluummin tuon tytön kanssa, sillä hän opiskelee alaa jolta tulee saamaan hyvät tulot, on kaunis ja laiha, sekä mukava ja älykäs. Jos olisin sinkku ja haluaisin kunnollisen suhteen naisen kanssa, niin yrittäisin häntä varmaan itse.

Tämä on yksi tällaisen elämäntilanteen ongelmista. Haluan olla Monan kanssa, mutta en halua jättää Tomia. Haluan Monalle hyvää, mutta en halua päästää hänestä irti. Mona voisi olla onnellinen esimerkiksi juuri tuon naisen kanssa, mutta haluan itsekkäästi että vain mä voin tehdä hänet onnelliseksi. Sekavaa, tiedän sen.

Kaipa tämä tästä ohi menee, Mona ainakin vakuuttaa välittävänsä musta kaikkein eniten, eikä vaikuttanut siltä että tuo yhden illan juttu olisi vähentänyt hänen haluaan olla mun kanssa. Pitää yrittää keskittyä positiiviseen. Nyt kun vielä uskaltaisi kertoa kihlauksesta...